3.2.2011

Oksukoppeja

Heipä hei, vietän jälleen kotipäivää. Tällä kertaa nuorimmaisen vuoksi. Eilen jouduin lähtemään kesken työpäivän hakemaan päiväkodista rajusti oksentelevaa pienimmäistä. Pieni oksensi ihan koko ajan iltapäivästä yö kahteentoista. Mikään ei pysynyt hetkeäkään sisällä. Raasu oli tosi urhea eikä valittanut yhtään, vaikka oli ihan tosi heikon ja voimattoman näköinen. Kaikki pienten lasten vanhemmat ehkä tietää, että niistä oksuista pitää oikeasti ottaa koppi. Heti kun kuulee pienimmänkin äännähdyksen kurkusta, on oltava ämpärin kanssa vieressä. Meidän 3,5-vuotias osasi loppuillasta jo itse kaivaa ämpärin esille. Muru.
Onneksi yö meni ilman oksuja ja aamu on mennyt jo aika normaalilla kaavalla. Emme vieneet keskimmäistäkään päiväkotiin, koska tauti on kuitenkin niin tarttuvaa, että parempi pitää pöpöt näiden seinien sisällä. Toivottavasti tämä menee nyt ohi, vaikka eihän se saletisti mene, vaan tarttuu muihin tyttöihin. Lopuksi olen vielä perinteiseen tapaan omana syntymäpäivänä oksennustaudissa. Oon ollut kolmet synttärini sängynpohjalla oksennussanko kainalossa. Pessimisti ei pety.

Mä sain eilen sairastelevasta pienestä huolimatta luvan lähteä treenaamaan. Oli aivan ihanaa treenata, vaikka pukukopissa huomasin taas puutteita treenikassin sisällössä. Mä olen nykyään niin suhari! Olin unohtanut kuulokkeet! Mitä on treeni ilman musiikkia? Aika ankeeta.Vai? Ja sykemittarikin oli jäänyt kotiin. Tällä kertaa kuitenkin oli kaksi spinningkenkää ja vielä salikengät erikseen. Very Happy

Spinning
Kesto: 1 h

Sali
Kesto: 30 min

Spinningissä irtoili ihanasti muutaman päivän tauon jälkeen. Hiki lensi taas ihan urakalla. Salitreenikin sujui ihanasti ja mietin, että voisin taas vähän lisätä painoja lähes kaikkiin liikkeisiin. Huomasin muuten, että salilla vois vaikka ihan jutellakin muille treenaajille. Very Happy Luukutan aina musiikkia ihan täysillä ja keskityn omaan treeniin, mutta eilen kun niitä kuulokkeita ei ollut, niin tuli yllättäen vaihdettua muutama sana parin treenaajan kanssa. Joten ei se musiikittomuus aina ole huono juttu.

Nyt menen laittamaan ruoan tulille ja seuraavaksi tartun imuriin.

2 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Suloinen pieni sairastaja ♥

Toi on niitä inhottavimpia tauteja. Meillä kiersi viimeksi myös kaikki, mutta mulla ja Noltsulla vatsa oireili vaan sitten alakautta.

Ele kirjoitti...

Suvi: Kiitos! :) Meidän kuopus. <3

Oksennustauti on kyllä yks hirveimmistä. Minäkin sen tosiaan sairastin eilen. :S Yöööök.

Related Posts with Thumbnails